Tekoäly on valmis bisnekseen – mutta onko bisnes valmis tekoälyyn?

Tekoälyn teoreettinen tausta on helposti ymmärrettävää ja järkeenkäypää. Hyvin monet ihmiset pystyvät sisäistämään nämä asiat nopeasti, minkä vuoksi kehitys menee kovin nopeaa eteenpäin. Toisaalta myös tekoälysovellusten kehittäminen tai käyttöönotto onnistuvat kohtuullisilla investoinneilla. Miksi kuitenkin tekoälysovellusten käyttöönoton pohtimiseen valjastetaan jopa tekoälykomiteoita ja erilaisia asiantuntijaraateja?

Arvoketjut muuttuvat

Kyse ei ehkä olekaan itse toiminnasta vaan sen vaikutuksista. Muun muassa Työ – ja elinkeinoministeriön Suomen Tekoälyaika -raportissa tuodaan hyvin esille se, millaisia vaikutuksia tekoälyllä voi olla yhteiskuntaan ja miten siihen tulisi suhtautua. 

Eettisestä näkökulmasta on pohdittu, tarvitseeko uutta teknologiaa soveltavia tapoja rajoittaa. Miten esimerkiksi terveysdatan avoimuus, paikkaseuranta ja robottien käytössä hoito – ja hoivatyössä vaikuttavat yksilöön? Tekoälyä hyödyntävät toimintamallit voivat kohdata rajoitteita myös sosiaalisesti. Esimerkiksi taksikuskit ovat vastustaneet Uberia, koska sen katsotaan vinouttavan markkinoita.

Yhteiskunta ei aina kykene reagoimaan muutokseen riittävällä nopeudella. Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmä eivät heti kohtaa uutta kysyntää. Lainsäädäntö sekä Suomessa että kansainvälisesti voi asettaa rajoituksia tekoälyn käyttöönottoon. Esimerkiksi itseohjautuvien autojen käyttö vaatii vastuukysymysten aukotonta määrittelyä lainsäädännöllisesti.

Teknologioiden taloudellisimmat ja tuottavimmat hyödyt tulevat usein pitkällä aikavälillä. Ensin uudet teknologiat voivat olla taloudellisesti kalliita kokeilu vaiheita. Monet yritykset eivät ole valmiita tekoälysovellusten kokeilijoiksi. Toisaalta nykyiset markkinoita hallitsevat yritykset voivat tietoisesti yrittää myös estää uusien teknologioiden leviämistä suojellakseen omaa markkina-asemaansa.

Alustatalouden aikakausi

Muutos on jo tosin alkanut. Uusien markkinoiden pohdinta on silmiä avaavaa.

Maailmamme muuttuu hitaasta nopeaan, niukasta runsaaseen, maksullisesta ilmaiseen ja vanhentuneesta tiedosta reaaliaikaiseen. Alueellisesta tulee globaalia, joustamattomista asioista dynaamisia ja muutosherkkiä. Se, mitä ennen on pidetty yksinoikeutena, muuttuu yhteisölliseksi ja ennen keskitetysti tuotetuista palveluista tulee hajautetusti ja usean toimijan toimesta rakentuvia uusia markkinamalleja. Voidaanko siis nähdä, että maailma muuttuu yksin omistajuudesta ja kontrolloidusta elämästä jaettuun ja demokraattiseen maailmaan? 2000-luvun globaali infrastruktuuri rakentuu digitaalisten yritysten monopoliasemiin. Ne eivät omista mitään muuta kuin digitaalisen alustan, mutta niiden arvo on datassa.

Tekoäly muuttaa väistämättä yhteiskuntaa ja tapaamme toimia arkisissa asioissa. Tekoälyn hyödyntäminen on osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Teoria voi tässäkin olla yksinkertainen, mutta vaikutukset merkittävät.

Ps. Hyvää lisäluettavaa aiheesta:

Työ – ja elinkeinoministeriö: Suomen Tekoälyaika

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80849/TEMrap_41_2017_Suomen_tekoälyaika.pdf



Back to top